Konfirmaatio

Rippikoulu valmistaa konfirmaatioon. Konfirmaatio merkitsee uskon vahvistamista. Jumala lupaa pitää huolta itsenäistyvästä nuoresta. Konfirmaation jälkeen nuori voi käydä itsenäisesti ehtoollisella. Konfirmaatio on edellytyksenä myös sille, että hän voi toimia kummina. Konfirmaation jälkeen nuori voi asettua ehdokkaaksi seurakunnan luottamustoimiin täytettyään 18 vuotta.

Rippikoulu ja konfirmaatio tarjoavat mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan elämää yhdessä kavereiden kanssa. Valkoisiin alboihin puettu nuorten joukko perheiden, sukulaisten ja ystävien keskellä on juhlava näky.

Rippikoulu toteutetaan noin puolen vuoden aikana, ja sen laajuus on 80 tuntia. Rippikoulun aikana osallistutaan seurakunnan toimintaan ja pohditaan uskoon ja elämään liittyviä kysymyksiä.

Nuoria hyppäämässä pihalla

Rippikoulu 2021

Starttiriparit siirtyvät huhtikuussa pidettäviksi lähipäiviksi Siuntion Pyhän Pietarin kirkolla johtuen koronavirustilanteesta.

Rippikoulu

Useimmiten rippikoulu käydään Suomessa sinä vuonna, kun nuori täyttää 15 vuotta. Suomalaisista 15-vuotiaista nuorista rippikoulun käy vuosittain reilusti yli 80 %. Rippikouluun osallistuminen on vapaaehtoista.

Jos lapsi on mennyt 6-vuotiaana kouluun, vanhempi voi anoa seurakuntansa kirkkoherralta lapselleen mahdollisuutta käydä rippikoulu 14-vuotiaana eli samaan aikaan luokkakavereiden kanssa. Yhtä hyvin rippikoulun voi käydä vuotta myöhemmin.

Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos rippikoululaista ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa rippikoulun aikana. Jos nuori on kastettu, mutta ei ole kirkon jäsen, voi hän halutessaan liittyä kirkkoon. Konfirmoiduksi voivat tulla ainoastaan kirkkoon kuuluvat. 

Jokaisella on oikeus käydä rippikoulu

Kirkko pyrkii siihen, että kaikki nuoret saisivat parhaan mahdollisen rippikoulukokemuksen. Jokaisella nuorella lähtötilanteesta riippumatta on yhtäläinen oikeus käydä rippikoulu.

Rippikoulussa on huomioitava jokaisen oma tapa oppia. Leiririppikoulu on yleisin rippikoulumuoto, mutta se ei sovi kaikille. Pienryhmä voi olla turvallisempi ja oppimisen sekä vuorovaikutuksen kannalta parempi kuin iso ryhmä.

Esimerkiksi kehitysvammaisille nuorille järjestetään pienryhmärippikouluja, joissa käytetään selkokieltä tai kuvakommunikointia. Samoin järjetetään viittomakielinen rippikoulu heille, joiden äidinkieli on viittomakieli. Joskus paras ratkaisu voi olla yksityisopetus papin kanssa omaan tahtiin nuorelle sopivin opetusmenetelmin.

Kirkkoon kuulumaton nuori voi osallistua rippikouluun yhdessä toisten nuorten kanssa. Jos hän haluaa liittyä kirkkoon, hänet kastetaan ennen konfirmaatioita.

Poika aidan edessä

Kummit

Siuntion rippikoulujen konfirmaatioissa kummi voi osallistua kummilapsensa siunaamiseen. Kummeilla on aivan erityinen tehtävä olla tärkeä aikuinen kummilapsen elämässä. Vaikka lapsi kasvaa aikuiseksi, kummius jatkuu läpi elämän.

Konfirmaation jälkeinen juhla

Konfirmaatiotilaisuuden jälkeen on usein tapana viettää kotona tai muussa juhlatilassa rippijuhlaa nuoren sukulaisten ja ystävien kanssa.

Konfirmaation jälkeisessä juhlassa on hyvä kuunnella nuoren toivomuksia niin tarjoilun kuin ohjelmankin suhteen. Juhlassa voidaan esimerkiksi laulaa riparilta tuttuja lauluja ja virsiä. Myös rippikoulun ohjaajia ja isosia voi pyytää kotiin onnittelemaan nuorta. Silloin isoset voivat laulaa ja musisoida juhlavieraille ja pyydettäessä ohjaajat voivat sanoa jonkun sanasen yhteisestä rippikoulukokemuksesta.

Konfirmaatiojuhla Siuntion kirkossa.