Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Siuntio mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuoden 1382 asiakirjassa, jossa maanviljelijät Nikles vaimonsa Torlavin kanssa lahjoittavat maata Suderbirkjobystä Siuntiosta Lohjan kirkolle. Suderbirkjoby tarkoittaa Siuntion Grisansin ja Nackbölen nykyisiä alueita eli Ängsholman kartanoa.
Kuva: Museovirasto
Siuntion seurakunnan tarkkaa syntyajankohtaa ei osata sanoa, mutta uskotaan että itsenäinen seurakunta on muodostunut noin vuoden 1460 tienoilla kivikirkon valmistuttua.
Vuonna 1834 päätettiin, että yliopiston siirryttyä Turusta Helsinkiin tullaan myös yliopiston teologisen tiedekunnan professorin palkkaetuihin kuulunut Maskun seurakunta vaihtamaan nyt lähempänä yliopistoa sijaitsevaan Siuntion seurakuntaan.
Siuntion seurakunta päätettiin jakaa Siuntion suomenkieliseen seurakuntaan ja Sjundeå svenska församlingiin vuonna 1998. Siuntion krikkoneuvosto valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta ero kävi toteen vuonna 2000. Ennen tätä jakoa oli olemassa vain yksi Siuntion seurakunta.
Siuntion suomenkielinen seurakunta kuuluu Espoon hiippakuntaan ja Lohjan rovastikuntaan.
Siuntion papeista ensimmäisenä mainitaan kappalainen Jop (Jakob) Pedersson vuonna 1476. Jo tuolloin siis kirkkoherran ohelle tarvittiin toista pappia. Jop Pederssonin lisäksi asiakirjoissa tulee esille vain kirkkoherra Loffrenze (Lars) vuonna 1515, sekä Anders Johannis, josta todetaan, että hän on toiminut kirkkoherrana Siuntiossa aikaisemmin.
Siuntion seurakunta jaettiin kahtia Siuntion suomenkieliseen seurakuntaan ja Sjundeå svenska församlingiin vuosituhannen vaihteessa. Kirkkoherra Ismo Turunen jatkoi Siuntion suomenkielisen seurakunnan kirkkoherrana.
Kuva: Museovirasto
Kappalaisen viran lakkauttaminen hyväksyttiin 20.5.1929 tuomiokapitulissa. Päätöksen mukaan kappalaisen virka lakkautetaan molempien pappien eron tai kuoleman jälkeen.
Perimätiedon mukaan Siuntion pappilan olisi seurakunnalle lahjoittanut Suitian kartano. Tämän vuoksi pappilaa on joskus kutsuttukkin nimellä Suitian pappila. Minkäänlaista lahjakirjaa ei tästä ole kuitenkaan löytynyt.
1600-luvun lopulla Abraham Hagerus rakensi uuden päärakennuksen pappilaan, johon kuului sali ja kaksi kammaria. Tämän lisäksi oli pappilan pihapiirissä myös muun muassa sauna, aittoja, luhteja ja karjapihan rakennuksia. Kirkkoherra hoiti pappilaa itse 1600-luvulla ja sen ylläpito tapahtui pitäjän asukkaiden varoilla.
Isonvihan jälkeen pappilaa korjattiin yhteisvoimin niiltä osin kuin korjattavaa oli; 1700-luvun puolivälissä monet pappilan rakennuksista olivat kuitenkin käyttökelvottomia. Vuonna 1778 valmistui uusi paikallisen siuntiolaisen rakentama päärakennus.
Kuitenkin vuonna 1812 oli valmistunut aivan uusi asuinrakennus, joka yhä edelleen on pystyssä Kirkkojoen rannalla. Uusi asuinrakennus rakennettiin alunperin kaksikerroksiseksi, mutta sitä korotettiin 1860-luvulla muutamalla hirsikerroksella niin, että yläkertaan saatiin kunnon huonetilat. Pappila maalattiin harmaalla ja kulmat ruskeiksi. Nykyään talo on valkea punaisilla kulmilla. Pappilaa ympäröi hehtaarin laajuinen puisto, joka on B.O Lillen ajoilta.
Seurakunnalla ei ollut enää 1900-luvun lopulle tultaessa varaa korjata suojetua pappilaa, eikä museovirasto antanut lupaa sen purkamiseen. Pappilan kiinteistö myytiin yksityiselle omistajalle kesällä 1974, jonka jälkeen rakennukset ja pihapiiri on entisöity nykyiseen loistoonsa. Valtioneuvosto on rauhoittanut rakennuksen ja puiston päätöksellään 20.6.1983.
Kappalainen Johannes Forsius lahjoitti appensa perintötilan Backan Lillgårdin kappalaisen pappilaksi vuonna 1684 Forsiuksen tultua itse kirkkoherraksi ja muutettuaan suureen pappilaan. Suuren pappilan myynnin jälkeen kirkkoherra muutti asumaan Backan Lillgårdiin, sillä seurakunnassa ei enää ollut kappalaista.
Kuvassa kirkkomaan kartta vuodelta 1885. Kirkon pohjoispuolella on pitäjämakasiini ja aivan kaukaisin vasemmanpuoleinen rakennus on pitäjäntupa. Muut kirkon ympärillä olevat rakennukset ovat kirkkotalleja. Kartta on laadittu kirkkomaan laajennusta varten. Kartta: VA
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä