Siuntion seurakuntien historiaa

Siuntio mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuoden 1382 asiakirjassa, jossa maanviljelijät Nikles vaimonsa Torlavin kanssa lahjoittavat maata Suderbirkjobystä Siuntiosta Lohjan kirkolle. Suderbirkjoby tarkoittaa Siuntion Grisansin ja Nackbölen nykyisiä alueita eli Ängsholman kartanoa.

Kuva: Museovirasto

Seurakunta

Siuntion seurakunnan tarkkaa syntyajankohtaa ei osata sanoa, mutta uskotaan että itsenäinen seurakunta on muodostunut noin vuoden 1460 tienoilla kivikirkon valmistuttua.

Vuonna 1834 päätettiin, että yliopiston siirryttyä Turusta Helsinkiin tullaan myös yliopiston teologisen tiedekunnan professorin palkkaetuihin kuulunut Maskun seurakunta vaihtamaan nyt lähempänä yliopistoa sijaitsevaan Siuntion seurakuntaan.

Siuntion seurakunta päätettiin jakaa Siuntion suomalaiseen seurakuntaan ja Sjundeå svenska församlingiin vuonna 1998. Siuntion kirkkoneuvosto valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta ero kävi toteen vuonna 2000. Ennen tätä jakoa oli olemassa vain yksi Siuntion seurakunta.

Siuntion suomalainen seurakunta kuuluu Espoon hiippakuntaan ja Lohjan rovastikuntaan.

Kirkkoherrat ja papit

Siuntion papeista ensimmäisenä mainitaan kappalainen Jop (Jakob) Pedersson vuonna 1476. Jo tuolloin siis kirkkoherran ohelle tarvittiin toista pappia. Jop Pederssonin lisäksi asiakirjoissa tulee esille vain kirkkoherra Loffrenze (Lars) vuonna 1515, sekä Anders Johannis, josta todetaan, että hän on toiminut kirkkoherrana Siuntiossa aikaisemmin.

Siuntion seurakunnan kirkkoherrat

Katolinen aika

• Loffranze 1515
• Per Erikinpoika Korp 1539-1567
• Thomas Olai 1567-1578
• Andreas Johannis 1578-1596

Luterilainen aika

• Martinus Eschilli Helsing 1600-1617
• Johannes Martini Forsius 1618-1640
• Sigfridus Andreae Korp 1640-1678
• Abraham Henrici Hagerus 1679-1686
• Erik Thomaeus 1687-1702
• Michael Henrici Stigelius 1704-1713 (pakeni Ruotsiin)
• Jakob Limonius 1713-1720 (virkaatekevä)
• Gabriel Teudschovius 1720-1729
• Johan Fortelin 1730-1735
• Israel Escholin 1736-1742
• Henrik Ganander 1743-1752
• Israel Hartman 1753-1778
• Daniel Hirn 1780-1793
• Abraham Logren 1795-1811
• Karl Henrik Forsman 1813-1836
• Axel Adolf Laurell 1836-1838
• Bengt Olof Lille 1840-1875
• Karl Peter Moberg 1878-1906
• Karl Richard Bonsdorff 1908-1943
• Immanuel Backman 1944-1951
• Martin Sandvik 1953-1973
• Hans Riska 1973-1982
• Ismo Turunen 1983-1999

Siuntion seurakunta jaettiin kahtia Siuntion suomalaiseen seurakuntaan ja Sjundeå svenska församlingiin vuosituhannen vaihteessa. Kirkkoherra Ismo Turunen jatkoi Siuntion suomalaisen seurakunnan kirkkoherrana.

Siuntion suomalaisen seurakunnan kirkkoherrat

• Ismo Turunen 2000-2018
• Mirja Miettinen 2018-

Sjundeå svenska församlingin kirkkoherrat

• Eimer Wasström 2000-2011
• Maria Venhola 2012-2014
• Tom Bergman 2014-2017 (v.s.)
• Tom Bergman 2017-

Kuva: Museovirasto

Siuntion kappalaiset

• Jop Pedersson 1476
• Martinus Eschilli Helsing 1589-?
• Johannes Laurentii Gestricius ?-1593
• Henricus Mathaei 1600-1602
• Johannes Martini Forsius 1604-1617
• Sigfridus Andreae Korp 1624-1640
• Martinus Johanni Forsius  1640-1674
• Abraham Henrici Hagerus 1674-1679
• Abraham Martini Forsius 1680-1683
• Michael Johanni Collinus 1683-1691
• Anders Mathiae Bunovius 1691-1704
• Gabriel Teudschovius 1704-1713 (pakeni Ruotsiin)
• Jakob Limonius 1722-1752
• Henrik Lemström 1753-1765
• Gabriel Linsenius
• Abraham Logren 1791-1795
• Fredrik Forselius 1796-1839
• Johan Wichtman 1841-1868
• Johan Emil Telenius 1869-1877
• Erik Vilhelm Henrik Linderoos 1879-1905
• Gösta Nyman 1906-1921
• Otto Weckström 1921-1922
• Werner Wiren 1922-1923
• Ernst Sundqvist 1924-1948

Kappalaisen viran lakkauttaminen hyväksyttiin 20.5.1929 tuomiokapitulissa. Päätöksen mukaan kappalaisen virka lakkautetaan molempien pappien eron tai kuoleman jälkeen.

Kappalaisen apulaiset

• Martinus Johannis Forsius 1636-1639
• Henricus Sigfridi Korp-Malmenius 1654-1658
• Abraham Henrici Hagerus 1662-1674
• Abraham Martini Forsius 1675-1679
• Andreas Mahtiae Bunovius 1683-1691
• Johannes Erici Monsenius 1692-1704
• Gabriel Teudschovius 1704
• Jakob Limonius 1705-1722
• Georg Agricola 1719-1722
• Gabriel Myrberg 1723-1729
• Henrik Lemström 1733-1752
• Gabriel Linsenius 1752-1766
• Johan Malmsten 1767-1773
• Abraham Logren 1774-1791
• Gustaf Tallqvist 1792-1800
• Samuel Carlén 1802-1821
• Carl Fredrik Canth 1821-1835
• Karl Björkman 1837-1868

Siuntion pappila

Perimätiedon mukaan Siuntion pappilan olisi seurakunnalle lahjoittanut Suitian kartano. Tämän vuoksi pappilaa on joskus kutsuttukin nimellä Suitian pappila. Minkäänlaista lahjakirjaa ei tästä ole kuitenkaan löytynyt.

1600-luvun lopulla Abraham Hagerus rakensi uuden päärakennuksen pappilaan, johon kuului sali ja kaksi kammaria. Tämän lisäksi oli pappilan pihapiirissä myös muun muassa sauna, aittoja, luhteja ja karjapihan rakennuksia. Kirkkoherra hoiti pappilaa itse 1600-luvulla ja sen ylläpito tapahtui pitäjän asukkaiden varoilla.

Isonvihan jälkeen pappilaa korjattiin yhteisvoimin niiltä osin kuin korjattavaa oli; 1700-luvun puolivälissä monet pappilan rakennuksista olivat kuitenkin käyttökelvottomia. Vuonna 1778 valmistui uusi paikallisen siuntiolaisen rakentama päärakennus.

Kuitenkin vuonna 1812 oli valmistunut aivan uusi asuinrakennus, joka yhä edelleen on pystyssä Kirkkojoen rannalla. Uusi asuinrakennus rakennettiin alunperin kaksikerroksiseksi, mutta sitä korotettiin 1860-luvulla muutamalla hirsikerroksella niin, että yläkertaan saatiin kunnon huonetilat. Pappila maalattiin harmaalla ja kulmat ruskeiksi. Nykyään talo on valkea punaisilla kulmilla. Pappilaa ympäröi hehtaarin laajuinen puisto, joka on B.O Lillen ajoilta.

Seurakunnalla ei ollut enää 1900-luvun lopulle tultaessa varaa korjata suojetua pappilaa, eikä museovirasto antanut lupaa sen purkamiseen. Pappilan kiinteistö myytiin yksityiselle omistajalle kesällä 1974, jonka jälkeen rakennukset ja pihapiiri on entisöity nykyiseen loistoonsa. Valtioneuvosto on rauhoittanut rakennuksen ja puiston päätöksellään 20.6.1983.

Kappalaisen puustelli

Kappalainen Johannes Forsius lahjoitti appensa perintötilan Backa-Lillgårdin kappalaisen pappilaksi vuonna 1684 Forsiuksen tultua itse kirkkoherraksi ja muutettuaan suureen pappilaan. Suuren pappilan myynnin jälkeen kirkkoherra muutti asumaan Backa-Lillgårdiin, sillä seurakunnassa ei enää ollut kappalaista.

Kirkkomaa

Kuvassa kirkkomaan kartta vuodelta 1885. Kirkon pohjoispuolella on pitäjämakasiini ja aivan kaukaisin vasemmanpuoleinen rakennus on pitäjäntupa. Muut kirkon ympärillä olevat rakennukset ovat kirkkotalleja. Kartta on laadittu kirkkomaan laajennusta varten. Kartta: VA