Hyppää sisältöön

Saarnastuolit

Tottien saarnastuoli

Osia vanhasta saarnastuolista Detalji kirkon vanhan saarnastuolin osasta Pyhä Pietari vanhan saarnastuolin ovessa

Kun vuonna 1625 Sjundbyn linnanherra Åke Tott otettiin vasta perustetun Ruotsin ritarihuoneen jäseneksi, niin lahjoitti hän Pyhän Pietarin kirkkoon mahtavan männystä ja koivusta veistetyn, rikkaasti koristellun saarnastuolin.

Saarnastuolissa on neljä kenttää, joista ensimmäisessä on vaakuna, jossa on puolikuu ja teksti "Fordom Drotningh i Sveries Rike Fru Karin Måns Dotter" eli suomennettuna "Entinen Ruotsin valtakunnan kuningatar Kaarina Maununtytär". Toisessa kentässä oleva vaakuna kuuluu Tottien suvun vaakuna ja kirjoitus "Henrich Clas Son Tott". Kolmas kenttä on koristettu vaakunalla ja suomennettuna tekstillä "Rouva Sigrid Erikintytär". Kenttien yläpuolelle on vielä kirjoitettu teksti "Henrikinpoika Tottien neljä sukujuurta". Neljännessä kentässä on ollut Henrik Klassonin äidin rouva Kerstin Henriksdotter Horn af Kanckasin vaakuna. 

Saarnastuolin ovessa on ollut koristelua ja teksti:

Herren Bevare Dijn Ingångh Och Utgångh Nu Och Til Ewig Tidh. Amen. Vespera iam venit Nobiscum Hriste maneto."

Eli suomeksi "Herra varjelkoon tuloasi ja menoasi. Nyt ja iankaikkisesti. Aamen. Ilta jo saapuu, Pysyös luonamme, Kristus." Ovessa on myös maalattuna Pyhä Pietari. Samaan aikaan saarnastuolin kanssa lahjoitti Tott myös kirkkoon uuden lehterin.

Tämä saarnastuoli siirrettiin suomenkieliseen puukirkkoon kun vuonna 1683 Turun hovioikeuden presidentti, paroni Ernst Johan Creutz lahjoitti uuden saarnastuolin Siuntioon. Sopiakseen suomenkielisen kirkon sisustukseen tämä saarnastuoli maalattiin siniseksi. 

Creutzin saarnastuoli

nykyinen saarnastuoli Apostoleja saarnastuolissa

Uusi saarnastuoli on jäljennös Turun tuomiokirkon tuolloin vasta tuomiokirkon palossa tuhoutuneesta saarnastuolista. Tuolin on valmistanut puuseppä Henrik Mattson Leino ja Matts (Mathias) Reiman. Reiman nai aatelisen Sidonia Footangelin ja sai suhteellisen helposti tilauksia varakkailta ihmisiltä. 1650-luvun puolivälistä Reimania pidettiin Turun mainittavimpana kuvanveistäjänä. Creutzin saarnastuoli valmistui vuotta ennen Reimanin kuolemaa ja sitä pidetään hänen merkittävimpänä saarnastuolinaan.

Tuoli koristeltiin apostolien kuvilla ja tuolista löytyykin muun muassa kirkon suojeluspyhimys Pyhä Pietari taivaiden valtakunnan avainten kera. Saarnastuolia kannattelee ilmassa puusta veistetty hahmo Simson tai Pyhä Kristoforos, Kristuksen kantaja. Saarnastuolin katto-osioon on vesitetty Vapahtajan symboli, kultainen pelikaani, jonka uskottiin uhraavan vertansa jälkeläistensä ruokkimiseen.

Alun perin tämä saarnastuoli sijaitsi kirkon keskimmäisen pohjoispuolen pylvään kohdalla, johon se pystytettiin 1684.

.