SEURAKUNNAN PERUSTIEDOT

Siuntion suomenkielinen seurakunta aloitti toimintansa tammikuussa 2000. Siuntio on pääkaupunkiseudun läheisyydessä sijaitseva kasvava kunta. Asukkaita on kunnassa tällä hetkellä noin 6000. Siuntion suomenkielisen seurakunnan jäsenmäärä oli vuoden 2010 lopussa 3057. Siuntion ruotsinkielisen seurakunnan jäsenmäärä oli samaan aikaan 1615.

Seurakunta kuului neljä ensimmäistä vuottaan (2000-2003) Helsingin hiippakuntaan ja siirtyi 1.1.2004 silloin aloittaneeseen uuteen Espoon hiippakuntaan.

Seurakunnassa on kaksi pappia, kirkkoherra ja seurakuntapastori (yhteinen ruotsinkielisen seurakunnan kanssa), kanttori ja neljä osa-aikaista lastenohjaajaa. Diakoniatyöntekijä ja nuorisotyönohjaaja ovat yhteisiä Siuntion ruotsinkielisen seurakunnan kanssa. Seurakuntien yhteisestä hallinnosta, taloudesta ja kiinteistöistä vastaa seurakuntayhtymä. Seurakunnan toimitilat ovat: Pyhän Pietarin kirkko, Seurakuntakoti ja Lugnet kirkonkylässä sekä Capella ja Postilla Siuntion asemalla.

VISIO 2011-15

Seurakunnan oma visio tulevaisuudesta on: Vuonna 2015 Siuntion suomenkielinen seurakunta elää keskellä kylää ja on kaikille avoin, armollinen ja arvollinen kohtaamispaikka

Keskellä kylää = fyysisesti ja henkisesti helposti lähestyttävä

Kaikille avoin = suvaitsevainen, eri näkemysten vuoropuheluun kannustava

Armollinen = lämmin, välittävä, Jumalan puhutteluun suostuva

Arvollinen = ylläpitää perusarvoja kuten rakkaus lähimmäiseen lähellä ja kaukana

Kohtaamispaikka = tukee yhteisöllisyyttä, etsii kieltä ja muotoa uskolle

Tausta

Siuntion suomenkielinen seurakunta on vuonna 2015 osa nykyistä suurempaa seurakuntaa tai seurakuntayhtymää. Henkilöresursseja on vapautettu seurakuntalaisten kohtaamiseen järjestämällä yhteistyö tukitoimet naapureiden kanssa. Näin on saatu aikaan myös taloudellista säästöä. Seurakunnassa on suunnitelmakautena painotettu neljää toiminnan aluetta: 1) resurssit, 2) jumalanpalveluselämä ja spiritualiteetti 3) lapsiperheet ja nuoret sekä 4) aikuiset ja eläkeläiset

KENEN YHTEISÖ

Olemme siuntiolaisten muodostama seurakunta.

VERKOSTOKUMPPANIT

Monen seurakuntalaisen lähin yhteisö on perhe. Seurakunnan kirkollisia verkkoja ovat rovastikunta, hiippakunta ja Suomen ev.lut. kirkon keskushallinto. Siuntiossa seurakuntalaiset toimivat suomen- ja ruotsinkielisessä yksikössä. Muita verkostokumppaneita ovat Siuntion kunnan sosiaali- ja sivistystoimi, kunnan vapaa-aikatoimi, koulut ja päivähoito sekä siuntiolainen järjestösektori ja paikalliset viestintävälineet.

ARVOT

Seurakunta on avoin, välittävä ja lähellä.

TOIMINNAN PERUSTA

Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi (KL 1:2). Siuntion suomenkielinen seurakunta on olemassa yhtenä kirkon alueellisena seurakuntana ja Jumalan läsnäolon yhteisönä siuntiolaisessa todellisuudessa. ”Seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä” ( KL 4:1).

YDINOSAAMINEN

Siuntion seurakunnassa osataan ja uskalletaan elää rikasta jumalanpalveluselämää ja harjoittaa monipuolisesti yksityistä ja yhteistä spiritualiteettia. Seurakunnan työntekijät ovat asiantuntijoita kirkon uskon ja perinteen suhteen sekä raamatun tuntemuksen ja tulkitsemisen, sielunhoidon sekä kansainvälisen ja kotimaisen diakonian suhteen.

KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET JA MENETELMÄT

1) Resurssit

Vuonna 2015 seurakunnan henkilöresursseja on vapautettu seurakuntalaisten kohtaamiseen järjestämällä tukitoimet yhteistyössä naapureiden kanssa. Näin on saatu myös taloudellista säästöä. Seurakunnassa tehdään yhteistyötä kunnallisten toimijoiden ja järjestösektorin kanssa. Maallikot ovat tärkeä vastuunkantamisessa mukana oleva resurssi. Henkilöstön jaksamista tuetaan. Seurakunta näkyy Internet –maailmassa.

2) Jumalanpalveluselämä ja spiritualiteetti

Seurakunta on osallistunut kirkkohallituksen jumalanpalveluselämän kehittämispilottiin. vuosina 2011-2013. Jumalanpalveluksien kävijämäärä on selvästi korkeampi kuin suunnittelukauden alussa. Messuissa käy sekä vakituisia että satunnaisia seurakuntalaisia. Maallikoilla on tehtäviä messujen valmistamisessa ja toteuttamisessa. Messuissa käyvät myös ”ruuhkavuosia elävät” siuntiolaiset. Rukouksissa ja saarnoissa tulkitaan avoimesti Raamattua ja kirkon perinnettä ja etsitään kosketuspintaa ihmisten elämän kysymyksiin. Musiikki on monipuolista. Seurakunnalla on annettavaa eri-ikäisten spiritualiteetin tarpeen tukemiseen. Seurakuntalaiset ammentavat sekä yhteisestä että henkilökohtaisesta hiljaisuudesta ja rukouselämästä. Seurakunnassa osallistutaan retriitteihin ja järjestetään Taize –messuja yhdessä työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa. Pyhiinvaellus ja luonto ovat osa seurakuntalaisten spiritualiteettia. Rukouselämästä keskustellaan ja sitä opetetaan.

3) Lapsiperheet ja nuoret

Seurakunnalla on edelleen monipuolista toimintaa pienille lapsille (päiväkerhot, vauvalaulut, lasten- ja perheleirit, varhaisnuorten kerhot) sekä perheille (perhekerhot). Seurakunnan työntekijät ovat tuttuja kouluissa ja päivähoitolaitoksissa. Perheet ymmärtävät, että teini-ikäiset nuoret ovat myös osa perhettä. Nuoret ovat mukana rippikoululeirin jälkeisessä toiminnassa ja vielä silloinkin, kun he perustavat perhettä. Kunnan ja järjestöjen kanssa huolehditaan siitä, että aikuisuus on läsnä niissä tiloissa, joissa nuoret liikkuvat vapaa-aikanaan Siuntiossa. Vanhempia tuetaan lasten kristillisessä kasvattamisessa. Vanhempia, kummeja ja isovanhempia tuetaan iltarukouksen harjoittamisessa. Rippikoulussa opitaan hiljaisuutta rukoushelminauhan avulla. Nuorten toiminnassa jatketaan yhteistä ja yksityistä hiljaisuuden harjoittamista. Nuorisotyössä eletään Taize –perinteessä.

4) Aikuiset ja eläkeläiset

Maallikkoaktiivisuudelle on löydetty jatkuvasti uusia muotoja. Eläkeläiset ovat löytäneet seurakunnasta mahdollisuuden aktiiviselle omalle toiminnalle. Kuntaan muuttavat toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi. Seurakunta auttaa uusia kuntalaisia juurtumaan Siuntioon. Seurakunnassa tapahtuu vuorovaikutusta eri ikäryhmiin kuuluvien välillä. ”Tavataan kirkonmäellä” on seurakuntalaisten mielessä myönteinen osa elämää. Seurakunnan piirissä tapahtuu monenlaista: syödään yhdessä, vetäydytään hetkeksi keskustelemaan, lauletaan, musisoidaan, järjestetään tapahtumia ja retkiä. Kohtaamisia leimaa henkilökohtaisuus, avoimuus ja luottamus. Seurakuntalaiset pyrkivät kohtuullisuuteen ja vastuullisuuteen myös luontoa ja maailman hätää koskevissa asioissa.